Ennen kuin aloitat kodin järjestämisen – tee nämä asiat
Ennen kuin perehdyin karsimiseen ja minimalismiin kirjojen sekä YouTube videoiden kautta, en saanut koskaan vietyä järjestämisprojektejani loppuun asti. Yleensä tällaisten innostuspuuskien jälkeen koti oli entistä sotkuisempi, sillä kesken projektin olo muuttui yleensä ylikuormittuneeksi. Lopputuloksena muodostui epämääräisiä pussukoita, joita sitten yritin tunkea kaappien perälle.
Myöhemmin tajusin, miksi innostukseni oli useimmiten lyhytkestoinen eikä vienyt kovin pitkälle. Syynä oli se, etten ollut tehnyt mitään esivalmisteluja tai hakenut tietoa ennen järjestämisurakkaan ryhtymistä. En yksinkertaisesti tiennyt, mitä karsituille tavaroille pitäisi konkreettisesti tehdä.
Oivaltaessani karsimisprosessin kokonaisvaltaisen systeemin, sain kokea huikean onnistumisen tunteen. Kun etukäteen tietää, mitä karsituille tavaroille tulee tekemään, on helpompi keskittyä itse järjestämiseen. Prosessin palkitsevin hetki koittaa silloin, kun tavarat saa vietyä pois kodista ja ohjattua jatkokäyttöä ajatellen oikeisiin paikkoihin.
“Kun etukäteen tietää, mitä karsituille tavaroille tulee tekemään, on helpompi keskittyä itse järjestämiseen.”
Karsitut tavarat voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: lahjoitettaviin, myytäviin ja roskiin meneviin (lajitteluohjeiden mukaisesti). Lahjoituspaikat kannattaa selvittää jo etukäteen ja tarkistaa, mitä tavaroita kukin paikka ottaa vastaan. Myytäville tavaroille olisi hyvä päättää sopiva myyntialusta tai -paikka, jotta ne saa nopeasti ja vaivattomasti myyntiin sitä mukaan, kun tavaroita kertyy.
Ennen kuin ryhtyy järjestämään kotiaan ja karsimaan tavaraa, kannattaa aloittaa perustamalla kotiinsa ”kierrätysnurkkauksen”. Sinne voi valmiiksi sijoittaa paperikasseja tai koreja eri kategorioille. Alueen ei tarvitse olla suuri: se voi olla esimerkiksi siivouskaappi tai vaikkapa päältä avattava penkki.
Kierrätysnurkkauksen koko riippuu siitä, kuinka monelle eri kategorialle on tarvetta ja kuinka usein tavaroita pääsee viemään pois. Kategorioiden määrä voi vaihdella sen mukaan, mitä tavaraa sinne kulloinkin päätyy. Tärkeintä kuitenkin on, että alue pysyy helposti saavutettavana ja siistinä.
“Kierrätysnurkkauksen koko riippuu siitä, kuinka monelle eri kategorialle on tarvetta ja kuinka usein tavaroita pääsee viemään pois.”
Tavallisimmat lajittelukategoriat ovat muovi, biojäte, lasi, metalli, paperi, kartonki ja sekajäte. Näiden kategorioiden lajittelupisteet löytyvät yleensä kiinteistön yhteydestä tai Rinki-ekopisteeltä. Muita yleisiä lajittelukategorioita ovat panttipullot, paristot, lääkejäte, SER-jäte (sähkö- ja elektroniikkalaiteromu), poistotekstiilit, vaaralliset jätteet (esim. aerosolit, kynsilakat ja hajuvedet).
HSY:n verkkosivuilta löytyy kätevä jäteopas, jonka avulla saa lajitteluohjeet eri roskille. Samalla karttanäkymä näyttää, missä sijaitsee lähin keräyspiste kullekin jätejakeelle. Keräyspisteet kannattaa valita ensisijaisesti niin, että ne osuvat esimerkiksi työmatkan varrelle, harrastuspaikan läheisyyteen tai lähikaupan yhteyteen.
Kun edellämainitut esivalmistelut on tehty, on helppoa keskittyä itse tekemiseen eli järjestämiseen ja karsimiseen. Ensi viikolla käsitellään, miten järjestämisen voi aloittaa pienin, inspiroivin askelin, jotta into tekemiseen kasvaisi entisestään!

